Sivut

torstai 3. joulukuuta 2015

Taivaankannen sametti

Jättiläiset ompelevat taivaankantta. Neula jättää jälkeensä reikiä, joista vilkkuu Ikuisuuksien valo sieltä Toiseltapuolen. Keskellä kulkee suuri sauma. Pistoja on tuhansia vieri vieressä ja Ikuisuuksien valoa tihkuu niin paljon läpi, että tuntuu melkein kuin yltäisi koskettamaan Toisellepuolen. Mutta vain melkein...
   Tänään yön musta sametti on koristeltu smaragdipölyllä, smaragdipölyllä, jonka Taivaankannen ikuiset immet ovat jauhaneet siroilla jaloillaan tanssiessaan loputtomassa yössä odottaessa rakkautta.
   Kangas repeytyy ja pieni valo viuhahtaa taivaalla. Silloin saa kuulemma toivoa... Tokkopa toiveet kuitenkaan toteutuvat, sillä Ikuisuus koskettaa ihmisiä vain kaukaisten, saavuttamattomien unelmien muodossa. Paitsi joskus; mm. Kallisto ja Arkas, äiti ja poika, viettävät Junon rangaistusta ikuisuudessa. Siellä myös Perseus ja Andromeda viettävät onnellisia aviovuosiaan ja komea vedenjumalan poika Orion suree Dianan ajattelemattomuutta ja saa aamuruskonjumalattaren Auroran vuodattamaan ikävissään aamukasteen, ikuisen kyynelhelminauhan.
   Kaikki nuo ja monet muut heerokset ja jumalten uhrit ovat kirjoneet nimensä Taivaan samettiin, jotemme unohtaisi heitä, sillä Ikuisuus vie helposti mukanaan...


(c) ja muokannut Emma Maunu